Home Lahkhom PENTECOST SUNDAY MESSAGE

PENTECOST SUNDAY MESSAGE

407
0

Acts 2

Rev. Dr. Letkholun, AICS, Aizawl.
May 31, 2020 (Sunday)

Thumakai

Tuni Pentecost Sunday, Pakai Jesu thutep banga Lhagaotheng hungkisol lhah nikho, Houbung thusim a suhmilthei hitalou, Good Friday nikho loupitah iman jou’uva, Easter Sunday Pakai Jesu thodoh nikho kipahtah-a iman bang’uva Pentecost Sunday hi Houbung thusim-a poimotah chu ahi.

Pentecost kiti hi Greek pao “Pentekostos” a kon kilah doh “Somnga” (Fifty) tina ahi. Pentecost Sunday hi Pakai Jesu thodoh jou ni 50 chuleh lahtouva aumjou ni 10 lhinnia lhagaotheng hungkisol lhah-a Pathen lhagao in Solchah Peter ho loupi tah-a aman chah a lhagaotheng kithopina Gospel kipana thupha hangsantah a alhangsap kipatna nikho jong ahi. Pakai Jesun seijui ho Jerusalem dalha lou dinga athupeh “Kapa thutep chu keiman nang ho chunga kahinsol lhah ding ahi, amavang chunga kona thahatna nakivon masangseuvin hiche khopia hin um jingun” (Luke 24:49) tia athutep guilhunni chu ahung hitai.

Alhangpin Pentecost Sunday thupi hi van a kon Lhagaotheng hungkisol lhah thu, seijuite hon paochom paochom atho-u thu, vannoi mun chom chom-a Pentecost Kut mang dinga hungkhom Judate hon Solchah Peter ho thuseiya kon lhagaotheng achan-u thu ho akihasei in ahi. Ahin tunia chomcha iseidoh nom-u chu Jesu Christa a kiphutdoh houbung chu itobang houbung ham? Ahilou leh Lhagaotheng a kon kiphutdoh houbung chu itobang houbung hiding ham? chomcha iseidoh nom uvin ahi.

Background

Pathenin Israelte Egypt gama kon ahinpuidoh ding phat chun Kalchuh Kut (Feast of Passover) anei diuvin thupeh ananei in ahi. Chuleh kumseh leh hiche Egypt gam a sohchanga aumnauva kon ahungpot doh nikho-u geldoh jingna Kut aman jing diuvin jong thupeh anei in ahi.

Israelte Egypt gama asohchan nauva kon ahung potdoh-u nisom 50 lhin nikhon Sinai Muol (Mount Sinai) ahunglhun tauvin ahi. Hiche Sinai muol’a chun Pathen in Mose mangchan Isrealte chu Dan le Thupeh (Thusom/Ten commandment) ahin petauvin ahi. Chuleh kumseh leh hiche Feast of Passover jou ni 50 lhinseh le hiche Dan le Thupeh amu nikho’u jong chu anit jing ding uvin thupeh anahi. Israelte hin nikholoupi (Great Festivals) thum anei uvin ahi. Hiche ho chu Kalchuh Kut (Passover), Pentecost/the Feast of Weeks, chuleh Feast of Tabernacle ahi.

Isrealte Pentecost Kut

1). Hiche Pentecost Kut hi Kalchuh Kut (Feast of Passover) kiman ni 50 lhin jou-a kimang ahi (fifty days after the Passover). Hiche Kut hi Pathen thangvahna Kut ahilou leh Muchi chivo khoptupna Kut (gathah lholhun kut) jong akitin ahi.(Ex. 34:22).

2). Chuleh Hiche Feast of Pentecost Kut hi Israelte Egypt gama asohchan nauvan kon Chamlhah ahinau geldoh jing na Kut jong ahi (Deu. 16:12).

3).Chukit jongleh Pathenin Isrealte Dan le Thupeh apehjou uva jat le nam lhingset khat’a ahung-um nikho’u Pathen deilhen nammite ahinnau nikho geldoh jingna jong ahi (Ex. 20: 1ff).

Hiche nikho poimo hohi Israelten anittei dinguva Pathen thupeh ahi “Kum khat sunga namite pasal jouse chu thumvei cheh Pakai Pathen, Israel Pathen ansunga kilulah cheh ding ahiuve” (Ex. 34:23) tia Pathen thupeh chu ahi. Hiche Feast of Pentecost (Pentecost Kut) kimanlai, Jerusalem khopi sunga mipi tamlaitah, vannoi munchom chom-a kon Istrealte ho hiche Pentecost Kut manga Jerusalem a aumlai-u ahi. Chuleh hiche nikho hi Pakai Jesu athi jou Ni 50 (Pentecost) lhin nikho, van a kona Lhagaotheng hungkisol lhah nikho toh chun ahung kitohkhan ahi.

Christiante Pentecost Sunday

Tunia Christian hon iman u Pentecost hi Old Testament khanga thupeh chu ahita pon, OT khanga Isrealten aman-u Pentecost chu ahileh Dan dungjuia Isrealte jousen aman diuva thupeh ahi. Ahin hiche Kut hi chidang namdang hon vang ana mangpouvin ahi.

Tukhanga eihon iman-u Pentecost hi ahileh Pathen in lhagaotheng ahin sollhah nikho joh iman-u ahitai. Chuleh hiche hi Dan le Thupeh hitalou, Songpheng/Lekhajol a kijih Mose in mipi ho hetdinga anasimdoh dan tobang chu hitalou , Pathen lhagao a kon ahitan Jat le Nam khantum umtalou koi hijong leh Jesu Christa tahsan a kiloikhom houbung ho jousen amanthei Pentecost ahung hitai. Hijeh chun Old Testament khanga Pentecost kimandan leh tukhanga Christiante Pentecost nikho hi amin kibang jongleh akiman dan hi jatchom cheh ahi ti iseidoh nom uvin ahi.

Lhagaothenga kon Kiphutdoh Houbung

Jesu Christa ahilouleh Pathen lhagaothenga kon kiphutdoh houbung chu itobang houbung hiding ham?

1.Pathen thua Lunglut Houbung (Learning Church):

Christian masaho chu Pathen thu’ah alunglut uvin Solchahte ho thuhil chu lungluttah in anangai uvin ahi. Pathen thu hetnomna lungthim anei-un ahi. Christa houbung dihtah chun Pathen thu ngainomna lungthim anei ding ahi.

2.Pathen thua Kiloikhom Houbung (Church of Fellowship):

Pentecost Sunday nikho a kiphutdoh houbung miho chu ana kingailu uvin kipumkhat tah in anaum uvin ahi. Hibanga chu Lhagaothenga kon kiphutdoh houbung chu kingailuttah le kilungkhattah a kiloikhom houbung hiding ahi.

3.Taojing Houbung (Praying Church):

Christian masaho le seijuiho chu Pathen kom’ah taonan akilhandoh jing uvin ahi. Hijeh chun boina hahsatna ato-tengu jongleh taona kilhandoh masa ahijeh-u chun boina ho apalgal kai thei uvin ahi. Christa Jesua kiphutdoh houbung chu taojing houbung hiding ahi.

4.Ja-um Houbung (Reverent Church):

Lhagaothenga kon kiphutdoh houbung dihtah chu ja-um houbung, Pathen jana neia kiloikhom houbung hiding ahi. Chuleh kingailutna le thusei la-sah kingaipeh houbung hiding ahi.

5.Worshiping Church:

Jesu Christa’a kiphutdoh houbung chun thildang jouse sanga Pathen houkhomna le taokhomna agelpoimo ding ahi. Jesu Christa chu kahuhhingpa le kalengpa ahi tia akisan-a ahouding, chibai aboh ding ahi.

Thuchaina:

Tuni Pentecost Sunday, van a kon Lhagaotheng hungkisol lhah nikho iman-u toh kilhon a houbung umding dan chomcha iseidoh nom-u hichan chu hintin. Hichea houbung kisei hi koiham iti leh nang le kei, eiho jouse ihiuve. Pathen in achapa Jesu Christa’a aphudoh houbung hithei cheh dingin phatthei eiboh pehtau hen. Kakipah e.

Previous articleMidang thil peh leh hop hi Pathen natohna khat ahi.
Next articleLHAGAOTHENG HI LEISET CHUNGA APOI MO PEN TAH CHU AHI