-L Boipu Khongthang
Hiche lai munhi “Insang or Indan” tia kihe chu ahi e. Hiche hi Zoulen gamsung a um ahi.
Gollui mihon hichelai munhi Haosate Inn (Thilha haosate) tin anasei un, alhanglang jep ah “BAHKO” kiti munkhat aum in, hilai jong chu thilha te chenna in anasei uve. Hiche kom sung a song hohi phat khat phatkhat le colour (rong) ana kikhel ji e. Chuleh phatkhat laichun sunchang jongle kho anathim chit ji in (Thing amaan thei jeh in) Camera a lim ikap a flash ikoi jongle ana sohthei jipon, mihon jat2 anasei uve. Hiche lai mun a lim kikap 100 lah a 1/2 hambep sohdoh nah nah ji ahi. Chuhle khal a twi kang ngeilou, amun hi vetlom umtah ahi in Tourist hotspot phatah jong hithei ahi. Hiche kom a kon hung longdoh vacha (vadung neo) hi “mit kilipa vadung” akitin ahi. Mitkilipa kisah lona hi ahileh hilai mun na thilha chengte hi amit u kili ahi. Chujeh a achengte mit umdan akon “mit kilipa vadung” kiti ahi. Mundang gamdang akon in miho twi nenjep laileh ahung ve jiuvin, ahon hon in picnic ache jiuvin, meilhei hon jong Lai ahung hou jiuvin, phailei ijat hamkhat twi a supply e. Hiche kom ahin song design naltah le vetnom umtah tah adimset in, twilha (waterfall) jong amun amun ah aum in, song jong a step step a kisem adimset e. Hilai mun hin nilhangkai ahung hia pat in komsung a ul met mut ji in, mihem kihou tobang in achohthet jouve. Hichu tehse hon “Thilha te jingtho phat ahi” anati jiuve. Tunjong nilhang kai langle mi kihou gin tobang kahlah le akija ji in hinlah tiltoh abang tapoi.
Thingga songga jatchom2, pahcha jatchom2 jong ana dimset in, tunvang amang gamtai
Bahko kiti lai mun hin Bah (Bat) ho acheng un, tillai chun miho kosung ah torchlight kichoiyin analut ji un, alutkha ho seidan in kosung chu ilut lut leh alen jep2 in alut thuh pehleh leinoi lam ah pukhri tobang khat kisudoh ahi atiuve.
Thilha jong umda ponte ajehchu hilai mun a hamthang, kamse lha miho akisu kha tei ji e. Hijehchun kom sung a ilut teng “bah anamse e”, mit kilipa, bahko kiti le kamse lha ding ana kiphal jipoi.
Malai malai mihon Songmantam jong anamu jiuve. Keiho khoa malaiya anacheng tehse khat in hiche komsung ah Songmantam hoitah khat amu in, adeival jeh a ahin kichoile jan in avah emsel jeng in hinlah ajanmang in thilha ten ka gancha u naki puimang in jing nikho mama leh nahung thah louleh phalou ding ahi tia gihna ahin nei jeh un jingkah matah in aga lethah tai. Hilai mun hin mihem jong thilha ten ana puimang jiuve.
Tunvang hilai mun hi kompang a thing maang ho akitu chai gamtan, chuhlai tilouvin vetlom tah ho aum theitapoi.
Geologist ho seidan:
Hiche lai mun ahi Sunu (limestone) um hiding in geologist khatle ni in agingmo e. Amaho seidung juiyin Limestone umna mun chu limestone akichai teng leiko asohdoh ji in, kahlah lah le avel a songho a rong kang (white) ji intin chuleh nilhangkai teng komsung chu ulthet inte atiuve.
Amaho seidung jui in hiche kom hi ana umji in, hinlah thil ihetchen lou aumphotle thilha toh kisam kaija sei jite ihijeh un amunhi ana kimoh kichat in, thilhoi thilpha haosat nathei thil kilhaso chu ahitai. Tuhin limestone um taponte. Ajehchu song rong kikhel, mi ul kiti ho aum tapoi.
Hiche munhi C.zoulen leh THINGYANG, Kangpokpi Dist. Ki gamgitna (boundary) kom ahi.
Hiche lai mun toh kisai thusim tampi um ahi in phatdang2 le hung kiol sei2 tante