A gam gi umlou ima a um theilou bang in Nupa ki kah jeng a jong boundary umlou in ima a umtheipoi.
Asun:
N.Lhungdim
Thangting House
Molnom-West

Date-12/08/2020
LIMIT kiti thucheng hi English Dictionary ah ,. the greatest possible degree of something ati in School Chapang dictionary ah Gamgi, Changei tin akile in ahi. Chennagam Dictionary ah Bitep, Angahna tin akile in ahi.
Hetbailam dingin keihon letnai kati uvin English a Rubber kiti khu loisao thei ahivang in hiche jong chu a limit achaina khat umlou ahipon ahi. A limit val a chu i loisao leh a Rubber chu tan ding kimang thei talou ding ahi.
Hindu ho Epic Ramayana ah Ram,Sita leh Gammang a Buh Cottage khat aum laiyun in Sita chu Cylon gam a thilha lengpa Ravan chu Sana Sakhi Golden Deer lim in Buh kom a ahung chu Sita in avetnom in Ram koma amatpehding Ram in jong matding a adel leh amat joulou phat in thala akap leh akap kha in hiche thilha chun Ram Ogin in Laksman chu apan pi ding a kou leh Laksma in Sita chu adalhahding jeh in Buh vel chu Line khat akaiyin Sita jah a
hiche Line kal ahi nache doh lou beh ding tia adalhah
chun Ravan mamachu Sadhu in ahung kisem in khutdo a acheleh Sita in khutdo pachu thilpeding a Line chu akhokhel phat a Ravan in Sita alhohmsng a Cylon gam a apoh mang ahi.
Hiche Laksman Line khat ana Git chu LAKSMAN REKHA hung kiti peh ahi. Eiho pao a Laksman Boundary , Laksman GAMGI tiding ahi.Hiche Gam gi chu akhokhel jeh a Sita chu Ravan in apohmang thei ahi. Hichen avetsah chu. gamgi khat umsoh kei ahi. Kho le venga ichenna in un ujong:: kho gamgi khat aum tei in khosunga ichenna jong in jouse in invengtoh kigamgitna khat akinei soh kei in ahi.
Income Tax Dept. a na katoh lai in natoh ding hi officer ho gam t akihom in hichu Ifncome Tax Manual ah Jffurisdiction atiu Jurisdiction tichu itoh dinga kigong in ahopsung tina ahi. Itoh ding kal langa chu na kitong theilou ahi. Hiche min atoh a ahileh Out of Jurisidiction kiti a anatoh chu lahlou a kikoi ahi. Hiche tobang chun Kuki te phung le changa iki khennao jong hi agamgi khat umsoh kei ahi. A len lama isei leh Kuki kiti jong chu Naga kiti tobang political convenience a kibol ahilou jehin Kuki hilou chu Kuk hi ho chu nom le da leh Kuki ahin
ahilou ho jong kihi sah thei ahipoi ajeh pipen chu thisan a kimat English a Ethnic Affinity kiti hin ikaimat uh ahi. Kuki, Chin, Mizo kiti ho chu Political Movement ahipon Ethnic Affinity jeha kitimat ahin khen theilou Pao , State boundary in eikhen ujong leh Independent gam a um Bangladesh, Myanmar a kicheng henlang India sung ah Nagaland, Assam, Manipur, Meghalaya, Tripura ah kicheng jongleh thisan a kitimatna chu kikhen theilou amahon kikhen go jongleh kikhen theilou min khen ding go jongle kikhen theilou jat le nam ahiuve.
Akale langah Naga hohi Tribe khat leh Tribe khat Ao leh Sema kiti hohi thisan a kimat na neilou ahivanga Political Compulsion leh Political convenience jeha kipum khat ahiuvin ahi.
Pu. P.S Haokip in Nov.1 2015 chun Tuibong Peace Ground ah Chavang Kut loupi tah in agong in Politics a Naga hi tribe tamtah ahivanga Israel a Mannaseh lhah ahi kihet ho tribe tamtah ahunglha uvin Cultural Dance jong ahung tho uvin ahi. Hiche chu ipi jeh ham Ethnic Affinity [thisen a kimatna ] umjeh ahi. Politics a kigal mi hihen lang hijongleh thisan a kimat akihin ahi. Anailam pen a sei dingin Chandel leh Tengnoupal langa um Naga ho hat jeha Naga kahi ti Maring ho hi Mizoram a Pawi ho toh akikhehna pao bou ahi., Anal, Lamkang leh adang dang hohi thisan ap kimat ahin Political necessity , Compulsion leh convenience jeh in Naga kahi tijong leh Politics a ahivang uva Culture leh Tradition Ethnic Affinity a chu Kuki ahiuvin ahi.
Anal ho lah a Lhungdim leh Mate ho atam in Lamkang ho lah a Haokip atam kit in ahi.
Historian minthang Prof. Gangmumei Kamei in Anal ho chung chang a Anal- The Trans Border Tribe of Manipur ti lekhabu asut a chun Anal hohi Politically Naga ahiuvin Culturally a Kuki ahiuve anatin ahi. Hiche tobang ahi Politics a kikhen jong leh thisan a kikhen theilou ucha 2 a upa Congress ahi a anaopa BJP party a aum tobang ahi. A upa dinga Congress a aum leh ama dinga phachom facility ima amuthei na power leh influence a aneitheina ahi banga anaopa jong BJP a aum leh ama dinga inchenna ahi tobang ahi. Ahivanga thisan a kimat ahilhon jeha kikhen thei amani jong kikhen theilou koiman jong akhen theilou ahi.
Achung a iseibang un Naga kiti chu Political Compulsion j eh a Naga ahiivin a Political movement ahung hat leh Charachandpur lang a kinaipi loi khat in Naga kahiove atiochu thil himo ahi pon ahi.Politic a chu ahatlang lang kibel mong ahi. Tulaiyin Manipur a BJP ahat jeh in dei umloutah Hindu Party hijong leh leh lal del ngen akihijeh in BJP aki bel doh tan ahi.Ucha pacha jong kikhen ahitai.
Tulai in Kuki te lah a boina khat chu Thadou ngailu beh seh hon Thadou in ahop lou phungle chang tamtahl Thadou hisah ding agot mu tobang ahi.Thadou hon Thadou angailut chu chonset ahipon ahi.Ahinlah Thadou hilou khat Thadou hisah ding kitichu phung leh chang dola thildih lou keo hilou a thil dei um lou ahi. Thadou Gamgi khat um ahi. I Phung min houhi abul til tah a mikhat [individual ] min ahin mi minkhat a kon a chu Phung [Clan] min hung hidoh ahi. Hiche thisan to kimat hobou chu hiche Phungmin chu hithei ding ahi. Hitobang a chu Thadou jong chu amasa tah a mikhat min a Individual nam ahin alhah ahung tam phat a Thadou kiti ahi.
Thadou hiding khat chu hiche thisan a kimatpi ho bou chu hithei ding ahi. Hiche thisan a kimatpi kalval a chu midang chu idei vanga kihisah theilou ahi. Hiche chu ahi English a Limit eihoa Bitep ahilou le Gamgi iti chu ahi.
Achunga isei bang uva letnai Rubber tobang hi alet nathei chan a akiloi sao vanga akiha loisao be le a Rubber chu tan thei ahi.
Hiche tobangma chun Haokip kitiho jong aumin Haokip te chu vangboh nakhat achan jeh uvin atam uvin Burma langa jong tamtah aum uvin Manipur ah jong District jousea aumsoh kei in ahi.M P in jong mi 2 tah anakaidoh unk Cabinet Minister leh Assembly Speaker in jong ana pang un tualai in University leh College a Prof.,
Assist Prof.leh Associate Prof.
jong atam pen un Building hoileh Gun neijong atam pen un
U G jeng jong atam pen un ahi. Ahivang a Haokip phung in a hop lou ho chu Haokip kihitheilou ahi. Lhungdim hohi atammo hih uvin ahinlah akithe thang behseh uvin Manipur a District kimkhat a jong hin Lhungdim umlouna aumin ahi. Mizoram ah Aizawl khopi ajong
in 20 lang aumin thisan a kimatna aumvangin pao le khankho achom2 ahin hiche langchun Myanmar a umho Chin Hill ah kho jouse se ah Lhungdim in 7 leh 8 aum soh e akitin Tedim Township a veng len 4 a kihom a khun Lhungdim te atampen
e jong midang ho seina ah akijan ahi . Tahan khopi a jong Lhungdim in 100 val aume akitin tulai hinl Myanmar Parliament ah Lhungdim MP khat jong aume ti akijan ahi.
Achunga isei bangun thisan a kimatna aume itivangin Gam chom2 Pao chom2 Chondan chom2 ahijeh in kipum khatna, kithuto na ahah sa tan ahi.Pao kiti hi kitimatna len pen leh kikhen dal na lenpen ahikit in ahi. Aizawl a i um a Mizo pao itho leh Mizo kihijeng ahi.
Tuni a isei nompen uchu thil jouse a Limit a Gamgi a Bitep a Chaina ahiloule a Ngahna Gamgi khat umsoh kei ahi idei vangleh igel vanga a Bitep kal val a chu hitheilou ahi. A Juridiction sunga bou chu thu kinei thei ahin a Jurisdiction kal langa chu thu kinei theilou ahi.
Phatkhat laichun Tipaimukh Area ah Singson Phung hohi anahat un ana len un history themhon aseileh Lusai Hills langa Haosa hat Sailo leh Pawi ho loi in Hmar jat hohi ahinno uleh Singson haosa hon ana huhdoh u ahi akitin ahi. Hijeh chun Tipaimukh Area hi Hmar hohi Haosa ahileh kho det theilou Singson ahileh kho det a pha ahi akitin ahi.Tipaimukh Area kholen a Haosa jouse chu Singson ho bou ana hin ahi.
Hiche phat chu ahung kichai in 1960 laichun Hmar hon Singson ho chu vetda muda na ahin nei uvin ahinno doh uvin tun Tipaimukh Area ah Singson Haosatna umlou tobang ahitai,amin in khat le ni um jongleh amaho chun Hmar pao atho un Hmar Custom leh Culture ajui un mundang a Singson hotoh akiti mat thei tapouvin amaho chu politically a Hmar ahitave.
Leiset hi phat le nikho kikhel jing leiset ahi phat khat leh group Khat len a phat khat leh len juilou ahi. Indian history isim leh Dynasty tamtah aumin Mauriya Dynasty aumin,Slave Dynasty aumin,Mughal Dynasty aumin akichai in English ten 1757 apat 1947 chan vai apo uvin 1947 a kipat in chamlhat in ikipo uvin hitia chu Hindu ho aletlai,Muslim ho aletlai, English te aletlai ana umtou peh e.India chamlhat jou in India kivaipohna chu Central Secretariat khu Brahmin hon ana po un Prime Minister masapen Jawaharlal Nehru Morarjee Desai jong chu Bramin ahin Gamvaipo ahung kikhel khel in Jat ho leh SC & S T hojeng in jong vai ahin hom un LokSabha Speaker jong Tribal
P A Sangma leh SC Meira Kumar ahung pang tan ahi. India sung a State len leh haopen Maharastra a jong S C Sushil Kumar Shinde C M ahung hitan ahi. Tu tu a. Jharkhand a C M hi Tribal khat ahi.
Prime Minister jeng jong Brahmin sang in Brahmin lou atam jo tan ahi.Manipur meilhei tamna State a jong ST C M 2 tah ana umtan ahi. Manipur a jong Thadou le Thadou to kinai ho aching masa uvin lekha athem masa uvin lekha athep jeh uvin Govt. ah thunei na le thanei na ananei uvin ahinlah hiche phat chu akikhel in tu in Haokip ho lekha them University leh College a Prof,Assistant Prof. leh Associate atampen jong, Officer Group A jong atamin,mihao le mi incheng thei Building hoipen leh Gunpen neijong amaho atam pen un 2017 Assembly Election jong chun Haokip MLA 5 tah ana kaidoh in ahi. Amaho Politics Foundation chu lekha them masa Pu Paokhohang Haokip leh Pu Paolen Haokip ahin hiche a kipat a chu lekha them hung tam cheh2 a tua hi Kuki te lah a lekhathem tamtah hung hidoh ahitai.
Aphat kikhel dungjui a chu miho Lungput le Lunggel kikhel ding ahi. Aphat che dungjui a kikhel theilou ho chu Phat Current in [Time Current] a lon khum a a lhohmang ding adalhah ding nuse a pang ding ahi.
Labu in,
APHAT DUNG JUI IN CHETANG E ati chu dih peh tulai kikhel hat na Leiset chung a cheng mite ding a KIKHEL kiti thucheng hi JOTDING LAMPI Road Map ahitan ahi.
Thusimbu Machal jing thei na ding a pan lanom ho kipah tah in lem ahijing in ahi anoiya button “Click Here” khu meh utin details anasim ute.