Home Thungainom CIVIL SERVICE EXAM THU’A TILKHOU NOM PHABEP

CIVIL SERVICE EXAM THU’A TILKHOU NOM PHABEP

530
0

By: Michael K. Touthang, IDAS


Introduction:
Pathen phatthei jal in Civil Service Exam (CSE) 2010 chun pachan na kana nei in, tuni chan hin Indian Defence Accounts Service (IDAS) officer khat in Guwahati, Shillong chuleh UN Mission (South Sudan) ho ah posting/deputation in kaum jing e. Kei jou in Ng. Ann Rammawi in 2012 kum in Indian Foreign Service ahin mu in, hiche jou a pat Chin-Kuki-Mizo sung in Civil Service lolhing um sao-sao jong leh eiho Kuki te lah ah avel um kit tapoi. Manipur sung a dia IAS/IPS le ‘allied services’ amu masa pen le amu tampen te tua ipi itiu hitam? ti hi mi tampi lungdon le lungkham na pen ahitai. Hiche hi keima mu dol ajeh themkhat kahin tahlang nom in, chuleh keima ‘experience’ a kon tilkhou na themkhat kahin nei nom in ahi.

*I Lo-sap Na’u Jeh Themkhat*
Amasa pen in a 2006 – 2018 kikah a kum phabep ho’a CSE pe ho misim gah veu te:

Table A: No. of Candidates, Vacancy & S.T. Quota (2006-2018)
CSE YEAR Apply Bol Prelims Bol Vacancy S.T. Quota*
2006 383983 195803 553 41
2013 776604 3,23,949 1228 92
2016 11,35,943 4,59,659 1209 91
2018 1755945 801476 1056 79

*S.T. quota hi keiman 7.5% a kabol jeng ahi, UPSC figure achom himei thei ahi.
Source: https://byjus.com/free-ias-prep/upsc-exam-how-many-apply-vs-how-many-clear/

2006 kum chun mi 3.84 Lakhs vel in ‘application’ ana pelut in, 2018 chun 17.56 Lakhs alhing in, 358 % in akal e. Hiche ho lah a chun Prelims exam ana pe tah-tah mihem 1.95 Lakhs le 8.01 Lakhs alhing in, 310 % in akal e. Hiche in avet sah chu ahileh akum-akum in exam bol mi atam cheh-cheh in, kitetna (competition) asang cheh-cheh in, hiche jeh a hi eiho dia lolhin na jong hahsa cheh-cheh ahi. Hiche chung chon a S.T. quota ivet leh jakhat (100) jat alhing kha pon, hiche chu India pumpia S.T. jouse iki chu kit nahlai u ahi. Hiche na kah in nam khangtou tah, General Category a jaothei ma-ma, MEENA kiti ho S.T. lah ah ana jao kha kit un, S.T. quota atam jo amahon a chudoh ji tao vin ahi.

CSE-2011 a pat ‘exam pattern’ ahung kikhel in, ana um khalou CSAT (Civil Service Aptitute Test) kiti ahin bol uvin, ‘optional subject’ khat ahin ladoh uvin ‘General Studies’ ahin tamsah taovin ahi. Alhang pin Eimi te hi ‘optional subject’ a mark ina tam mu jiu ahin, ‘General Studies’ hi ina lhah sam jing u ahi. Hiche jeh a jong hi i lolhinna’u hung lhasam in akilang e.

2007 a pat Manipur ah kah lah-lah le MPSC Exam ahin kou jing un, kipa umtah in Exam seh in Eimi officer tamtah ihung ki sepdoh taovin ahi. Alhang pi’a MPSC sun doh ho hi UPSC exam a jong lolhing dia lomtah ngen ahiuvin, MPSC lang joh a ahung kihei doh phat uva UPSC lang a ilhah sam khah u ahi.

Achai nan, social media hi alhang pi’n eimi te lah ah kum 2004 (orkut) vel chun ana kipan tan, ahin post-2010 vel a pat Facebook le WhatsApp ihin ha boipi lheh uvin, apha chomlou ding kinel bou tam na, phung le chang le tribe thu, ahilou le moh lunglut a phat sumang ihung tamlheh taovin ahi. Smartphone a hoi deo-deo in, aman lhom deo-deo in, internet/ mobile data jong aki man cheh-cheh in, hiche ho jeh hin simlai chapang tampi i lamvai kha taove.

*Keima Experience a Kon Tilkhou Nom Phabep*
BA kachai kal kum 12 jou, private natoh kum 8 val katoh jou chuleh ji le cha neijou a Civil Service hung lo lhing kahin, hiche hi kagel leh ka hinkhoa Pathen kitah na kiphot chet na khat ahin, Pathen kathang vah e. Keima ‘experience’ a kon ki tilkhou na dia ka deisah phabep anoi ah kahin pe e: –

(i) Prelims Kigot Dan: Alhang pi’a Class 12 isim a pat kigot pan thei ahitai. Prelims ah hin ‘basic concepts’ kicheh tah a het angai in, hiche ding in NCERT lekha bu ho apoimo lheh e. Tulah Prelims a iboi nao hi CSAT hi din kagel in, Comprehension, Reasoning le Maths ho kiham bol angai e. ‘Negative marking’ um ahin, 100 % ‘attempt’ bol tei-tei angai poi; ihet-het bol masah a, i dalhah ho chu phat aum nahlai leh vel vet thei ahi. ‘Multiple choice’ ahi jeh in ’50/50 formula’ kana mang in ahi; kapum hetlou ho ka dalha jeng in, ahin ‘option’ 4 lah a 2 beh adihlou kahet teng, aum nalai 2 teni chu ’50/50 chance’ kanei jeh in ka ginchat joh-joh ka kilhen jin ahi. ‘2 Hours’ sung a ‘100 questions’ donbut ding ahin (‘question’ khat ‘1.2 Minute’ bou), ‘time management’ thep angai e.

(ii) Mains Kigot Dan: Amasa pen in ‘optional subject’ hoitah a vettoh a kilhen ding ahi; ahi thei chan a ‘graduation’ a ina lah ‘subject’ kilhen in aphai. Kei mu dan in eiho din ‘science/ technical subject’ (mathematics, physics/chemistry, etc) ho hi ahah sa jep nalai in, ‘social sciences’ ma-ma apha pen nalai e. Assam/Meilhei ho vangphat na khat chu Assamese/ Manipuri Literature ‘optional’ a aki lhen thei un, ‘mark’ tampi-pi amu jiu va lolhing jiu ahie. ‘Mains exam’ hi ‘descriptive’ ahi tan, ‘writing practice’ ha bol a bol a ‘3 hours’ sung a ‘question’ jouse ‘attempt’ bol in aphai. Kin kana jui chu ahi leh, “10 Words x Mark” ahi; tekah nan, ‘question’ khat chu ‘5 Marks’ ahileh, “10 x 5 = 50 words” in kasun jie. Chuleh ‘descriptive’ ahi tah jeh in ‘writing skill’ angai lheh e; ‘grammar’ adih ngai in, lekha sut dan mong-mong jong thep jep angai e. ‘Literature’ a lunglut, ahilou le tulai a ‘article’ neo-neo sun jing ho din ‘advantage’ aum e.

(iii) Interview Kigot Dan: ‘Interview’ hi ahah pen le abei pen ahi. A thupi pen chu ‘confident’ tah le ‘polite’ tah a ‘panel member’ ho toh ki houlim ding ahi. ‘Positive attitude’ vetsah jing angai in, I hetlou khat kinel pi tei-tei jong angai poi. Ahi thei leh ‘mock interview’ chuleh ‘BPO/Job interviews’ hoa ‘practice’ gabol ji thei ahi. Eima ‘background’, i chenna State sung a ‘social, economic or political problems’ ho, chuleh ‘Information Sheet’ a ‘hobby’ le ‘achievements’ isut ho thu’a phate’a kigot angai e. Thudoh i donbut teng hiche’a kon chun ‘cross-question’ ahin bol jiu vin, hetchen behseh lou thucheng/’topic/concept’ ho donbut na’a jaosah lou ding ahi. Nabol them leh, thudoh donbut na’a kon ‘interview’ jong nangma hetna lam (‘strong area’) a napui lut thei ahi; keima ‘example’ anoi ah kahin sun e.

Keiding in ‘interview’ chu anom lheh in ahi. Thangnang ‘neck-tie’ khat ka ki-ow ahin, Board Chairman pa chu Army Officer (Retd.) khat ana hi khan, eimu-mu chun, ‘Na neck-tie a kon Manipur mi nahi aki lang e!’ tin eina lamto pei in ahi. Kin jong, “Henge Sir, Kuki kahi!” tin ka donbut pei ngal in, hiche’a kon chun ki houlim anom lheh in ahi. Chuleh ‘Mains exam’ kapeh jou chun Australian Leadership Awards kiti Scholarship kana mu’n (India pumpi’a mi 7 bou kana hiuve), Melbourne/Bendigo a La Trobe University ah M.A. sim in kana che in kahi. Hiche thu hi ‘Information Sheet’ a chun kana pansah man nai pon, Chairman pa kom a ‘permission’ ka thum in hiche thu hi kasei in ahi. Kasei jou-jou chun India le Australia kikah a ‘trade relations’, ‘strategic partnership’ le adang-dang thu eihin dong pei uvin, hiche ho chu kana ginchat a phatea kana kigot ahin, hoitah in kana donbut tan ahi.

*Coaching Chung Chang a Ka Lunggel*
Tulai in muntin ah ‘coaching institute’ aum tan, eimi te jong mi tamtah neilou sun-sun in ‘lakh-lakh’ val in ‘coaching’ ijao uvin, ahin tuni chan a ima lolhin na umdeh lou, insung tampi sum le pai a boi lo ium taovin ahi. ‘Coaching centre’ ho hi ‘business’ ahibou vin, aphat chom pi jong um nante, ahin kei gel dan in CSE lolhin na ding in ‘coaching’ hi angai cha ten-ten poi kati nom e. Exam kichai teng kithang at tah a ‘keiho material a kon hijat-jat ahung e’ ati jiu khu magazine hoa jong ajao thou-thou jin, mi het khahlou beh UPSC ten ahin doh thei u imacha ahil doh deh pou ve. A ‘study materials’ ho jong ‘NCERT textbook’ le lekha bu dang-dang ho achop khom uva asem u ahibou ve. Kinvang B.A. ka simlai a ‘notes’ kana sem ho chu ka phat chom pi joi. Chuleh ‘final result’ kiphon jou teng muntin ah a lolhing ho lim ahin kitah jiuvin, amaho ‘coaching centre’ a kon lolhing dan in ahin kisei jiu vin, hiche khu abon hihih jong leh atam jo khu sum apeh uva, ‘advertise’ abol sah mei-mei jiu ahi bou ve.

Kin vang ‘coaching’ chet chu kana la pon, ahin Hamdard Study Circle hostel ah lha 2 kana um e; ajeh chu in a lekha kasim teng chate’n ei ‘distract’ nom jiu vin, hiche ‘problem’ neocha khat jeh mei-mei a HSC hostel a kana um ahi. Hiti chun kanop chen-chen lekha kasim thei in, kanop chen-chen ka kichol thei in ahi. Kin kana ha phatchom pi chu ‘online free resources’ ho joh ahi; hiche toh kisai in Mrunal Patel kiti mikhat in CSE chung-chang ‘blog’ khat ana bol in (www.mrunal.org), hiche ah chun kigot ding dan ‘tips’ le ‘study material’ hoi tah-tah kana ki ‘download’ in ahie. Chung lang a i lo-sap na’u jeh lah a ‘internet’ ijao sah un, hiche hi a mangcha them te dia thilpha tah jong ahi. Tulai ‘online’ a CSE ‘study material’ tampi ‘free’ in akimu tan, a manchah je i thep uleh lakh-lakh a ‘coaching’ jao lou beh a i lolhin thei u ahi.

*Kichih Thei Dia Deisah*
Kei geldan in Civil Service hi mi jouse’a ding ahipoi kati nom e. Eimi te Delhi le khopi dang-dang a lekha sim a che tapou Civil Service itup lei-lei u hi thil dihlou ahi. Hiche jeh hin mi tampi i khangdon hoi lai u (alhang pin 10 years tobang) Prelims peh nan ana kichai jitan, “thildang ngaito tang e” tia ihung khahdoh u leh ikum u ana val ji tan, ina vaigei ji taove. Chuleh chate’n bolnom hih u jong leh nu-le-pa kimkhat in ada-da a ibol sah kigot jiu jong hi thil dihlou ahi. Ahin CSE dia ki gong ten-ten ho dia kasei nom chu ahileh, iham tia na lolhin khah tah hih leh adang ‘Plan B’ khat kikoi in. Kei dia Australia a lekha kasim, akhoh le Permanent Residency (citizenship) kilah ding chu ka Plan B ahitai. Kichih thei dia kadei kit khat chu ahileh, S.T. ten kum 35 chan ‘unlimited attempts’ inei u hi nahsah mo nan inei lo jiuvin, hijeh chun na ‘exam’ bol jouse’u chu ‘last attempt’ tobang a nagel uva na kiha bol diu vin kahin tem uve.

*Civil Service Khel Lam a Lolhin Na*
“Civil Service hi ima jouse kipat na le kichai na ahi poi,” tia ichan gei ham a ‘de-glamourise’ ibol lou u apoimo tai. Iham tia vel ijat ham ibol a ahahsat beh a ahileh thildang hoitah-tah jong bol thei aum e. Adeh in MPSC/APSC ho hi eimi te i lolhin na’u asang lheh in ahi; tu thah a MPSC Exam vel li (4) kibol na ah Eimi officer MCS/MPS/MFS, etc. mi 30 val ihung umdoh thei un, kipa aum lheh jeng in ahi. Hiche tailou in SSC (CGL), ‘banking exam’, chuleh ‘technical/professional line’ a natoh dang-dang jong ‘vacancy’ tam dung jui in ‘success rate’ asang jo’n, natoh jong a hoilou khat cha aumpoi. Chuleh ‘service’ kiti hi bi-lha twi bang a kanglou a ol-ol a ‘salary/income’ hung va-lha tobang ahin, eima nehkhom bep ki-kimu, housat na um behseh lou ahi. Housat na thei pen chu ‘business’ ahin, chejeh chun tulai khangthah hon ‘service’ bou hilou, ‘entrepreneurship’ lang jong igel thupi diu vin iki tem uve.

*Khumkha Na*
CSE-2010 Result kiphon jou chun Voice Of The Hills magazine ten ki houlim na ina nei pi un, hiche’a thudoh le donbut themkhat khumkha na din kahin tahlang nom e: –

VOTH: CSE na lolhin hi koijeh, ahilou le ipi jeh ahi nati pen em?
MT Donbut: Civil Service Exam hi keigel dan in, ineo a pat a ihin het jouse – lekha bua kon hihen lang (classroom education), society imu dan te ho (social attitudes) chuleh eima mimal a ihina te ho (psychological traits) – abon a hung kigom khom a, mipi lakh ijat ham khat kitet na lah a kon a lhendoh a hung ki um ahi. Ahin hiche ho jouse chung ah jong, Pathen in phatthei aboh a, atun doh mihem khat hi angai e. Keima chung ah hin vang kaneo a pat kanu-le-kapa, pi-le-pu te chuleh houbung mipi ten maicham a taona eina man peh jing u aga chu hitobang phatthei na kachung a hung kile kit ahi ti ka tahsan e.

VOTH: CSE lolhin na dia hoi joh poimo nasah em – chihna (intelligence), ahilou le ki hambol na (hardwork)?
MT Donbut: Chihna jao lou in kiham bol phachom ponte, chuleh kiham bol na jao lou in chihna bou seh in jong he chamkim jou ponte. Ahin chihna le kiham bol na phatthei hin boh a lolhin na hin so sah ding chu Pathen ahi.

VOTH: CSE a lolhin na dia ipi-pi poimo nasah pen em?
MT Donbut: Tom panna (hardwork – physical), lung lhahdai lou na (perserverance – psychological) chuleh Pathen a kison ding (self-confidence through God – spiritual); hicheng thum aki hel toh chet le lolhinna chu kimu tei ding ahi.

VOTH: Civil Service kigong ho dia vailhah na thumop ipi nanei nom em?
MT Donbut: Nangma le nangma phaten ki patep (evaluate) in lang, ‘kajo ding ahi’ tia naki tah san pou leh achung a kasei thum ho (hardwork, perseverance and self-confidence through God) nanei thei na din kiha bol mai in, na lolhin tei ding ahi…. Ka kipah e!

Previous articleMINAMATA NATNA
Next articleMANIPUR GAM PUMKHAT HINA DING HI KOI POHGIH HAM?