PATHEN NI THUTHOT
Sunday Post
28th June 2020
From
Thángting House
ITI NIT [OBSERVE] DING HAM?
Asun :
NLhungdim
MolnomWest.

English ten Sunday atiu Kuki ten alhangpi a Pathen ni itiu hi iti nit ding mong ham?
Bible in ipi asei em ?
Kitepna Lui khang adeh a Mose in Sinai lhang a thu 10 peh ahin lah jou a kipat Jesu Christa ahung pen a leiset a ana hinlai a jong ana man uchu Sabbath nikho ni kisim dan a ni 6 ni ana hipen in ahi.
Jesu Christa leiset a ana lenlai chun Pharisee hon Jesu Christa a nel kal nom jehin choldo nikho chungchang ah dohna ana neijui uvin dohna khat chu choldo nikho in Jesu bu lei lai ajotpa na ah aseijui ten achepum in changvui akisi uve. Israel ten Jesu kom ah, “Ven, hiche ho khun iti dan a choldo nikho a bol ngailou abol uham atiuve.
Jesun ajah uva, “David leh aloite gilkiel a an ngaicha a aum pet uva ipi abol uh nasim khah louhel uham ABIATHAR thempu chungnung ahilai in David chu Pathen houin sungah alut in, thempu ho tilou in aneh ngailou Pathen umjing hetna changlhah katdoh sa chu anen aloite jong ape e akiti. Chujong leh ajah uva asei in, “Choldo nikho hi mihem khohsah na a kisem ahin, choldo nikho khohsah na a mihem kisem ahipoi’.
Hijeh chun mihem chapa hi CHOLDONI PAKAI jong ahi.
Hiche achunga Bible chang Mark 2:23-28 chan hi phatah a isim leh choldo nikho hi iti man ding ham alhangpi a hetdoh thei ahi.
Christian Pathen tahsan Jesu Christa nungjui hon ihet khen ding uchu hiche choldo nikho ati hi tulai a Juda HOU houhon chuleh Christian houbung a kisim eiho lah a het thei dinga 7th Day Advantist ho leh D.Phailien a um House of Yaweh kiti hon aman jing uh choldo nikho Kitepna Lui a Sabbath kiti thusom peh lah a khatchu ana hin ahi.
Jesu Christa cross a ahungthi a ni 3 jou a athodoh a adeh a ni 50 jou a alhagao van a akaltou jou a aseijui te chun athodoh nikho Pathen ni Sunday to kimat a a In a In a kikhom uva taokhomna ana neijui uh ahi. Hiche chu houbung hung kipatna House Church in houin a hung kipan ahi. Aban aban a kho le venga houin hung umdoh a tulai a houin lentah tah isah hou ana um nailou ahi.
Hiche tobang machun tulai a Bible Pathen Lekhabu Theng, Kitepna Lui leh
Kitepna Thah
kiti ho jong ana um nailou Kuki te lah a sei ding a Houbung la leh Lathah bu kiti ho jong ana um nailou, houin a kikhop a kaikhom lamkai, vahchoi la sah ding, thupi sei ding kiti ho jong ana um nailou ahi.
Hiche Jesu Christa lhan a kon a thodoh jou a chu Kitepna Lui a choldo ni atiu Sabbath chu expiry date tiding ham kichai ahitan ahi.
Jesu Christa chu ahung peng ding Messiah ahipoi ti ho Jews hon choldo nikho Sabbath nikho aman uchu oimo thei ahipoi ahinla Jesu Christa tahsan ahivanga Sabbath nikho mang nalai ho chu Bazar Pharmacy a damdoi medicine expiry date kichaisa ho kichoh a ne le don tobang ahi kiti leh anit hon jahda untin ahinla Meilhei ho thuchih in MIGI MAKHEI PHANGLAGA SAO RAK E ahinao laitah akisei khah jeh a chu lunghang uh ahi.
Kei Pathen thu hetdan in semtil a Pathen in leiset leh mihem asem thu Semtilbu 2:1 Ni sagi nin thilsem jouse kichaini ahi atin anatoh aki choldo tan ahi ati jeh a CHOLDONI hung kiti a hi chuphat laichu tulai a nisim na Sunday, Monday kiti ho ana um nailou a eihon Sabbath chu choldo ni chu Saturday[kiginni] ahi tia isei uva itahsan uhi athu leh ala chedan toh kitoh loubeh ahi tia kagel ahi. Chukit leh Jesu Christa in Pharisee ho kom a ana sei banga hiche choldo ni hi Semtil a pat a phat khat le hung peng ding gontoh sa a um Jesu Christa lim le mel a Pathen in ana sem alim le amel po pa Jesu Christa ahung phat a alim leh amel melchihna nit talou a alim leu amel neipa thu joh chu nit ding ahi.
Jesu Christa in kicheh tah a ana sei chu hiche choldo nikho hi
Mihem khohsah na a kisem ahin
choldo ni khohsah jeha mihem kisem ahipoi
atihi agildan athuhdan Christian tamtah hin ahet theilou joh ahi.
Milham eiho hetding in hitin kisei leh lou neipa lou a ahung masang a alou chu gamsa hon bu le bal ana suse inte tia tho le dai ana kikai jui ahi.
Ahinla alou neipa Jesu Christa chu ahung phat a tho le dai kai ngai talou lou neipa seijui ho chun lou chu avettup uh ahitai tina tobang ahi.
Mihem chapa hi CHOLDONI nikho PAKAI ahi kiti hi kicheh ma ma thucheng ahi.
Ahinla protestant houbung Sabbath mang nalai hon ahet chen theilou thucheng khat ahi.
Hilchetna dingin tulai a 7th Day Adventist kiti ho thusim chomcha kisei leh 7th Day Adventist hin phutdohpa James White kitipa hiche James White le ajinu Ellen G White teni nupa hin phudoh ahi. Hiche hi May 21,1863 nia Battle Creek Michigan State a ana kiphutdoh ahi.
James White thijou a a ajinu Ellen White in Sunday iman jeh uva Jesu hung lou ahi Saturday joh mang leohen hung tante tia hiche akiloiloikhomna min chu Seventhday Advantist ana ti u ahi. James White ajinu Ellen White hon Sunday iman jeh uva Second Coming
lhunglou ahi. Saturday[Sabbath] mang leu henSecond Coming hung lhung ding ahi tina a hiche Sabbath Day chu ahin manpan uh ahi.
7th Day Adventist houbung hi adihlou na tampi um jong leh amaho houbung hi Pathen thusei ding missionary soldoh ahat uvin akisei dan in missionary lakh 5 val asoldoh uve akitin ahi. Houbung jong leiset chungah 86,576 tah aum in chukit leh tholom peh ahat uvin ahi akitin ahi.Nehle don langa akitim them uvin leiset chung a ahingsot pen Longivity hoipen ho ahiovin ahi. Protestant Houbung lhing in akisim beh seh pon ahi. Amaho tahsan dan hi Protestant Houbung dang a toh kibang jeplou aum in ahi. Amaho hinEllen G White chu themgao a atahsan u ahi.
Tuni a isei nompen uchu hiche langchu ahi hih in Choldo ni Pathen ni hi iti nit ding ham tulai Christian ten themkhat sei ding katin ahi. Ka neolai Tolphei a gkachen lai uvin kanu leh kapa chu first generation Christian ana hilhon in ahi amani Christian ahina lhon chu 1922 laichu hitan te.Pathen ni man ding dan eina lamkai nao chu ahileh Pathen ni a houin phatah a kai ding kiginni a chu ponsop ding, tukhai ding kiti ho abon kei a boldoh sa a koiding Pathen ni leh ponsop lou ding, tui jong khailou ding chukit leh me ding ahcha cha jong thalou ding chukit le , Pathen thu seilhang tilou a khol a chedoh lou ding tiho hi, changsuh, changsep kitiho jong hi ana kibol ngailou ahi.
Hita chu Pathenni chu kana nit uh ahi ahinla phaitol a kahungdoh uva Molnom kholah a kahung leh Molnom hon nilhah lang ahipou leh tuikai a tui changsuh, chang phou loi jong aum in chukit leh Pathen ni le jong ahcha tha kiti hi abol jiuvin ahi. Hiche sanga khohtah jep chu Baptist lang ho in kiloikhomna khoppi anei uleh Pathen ni leh kikhen jou in inlam ah akinung le jui uvin ahi.
Kahinkho a kato leh kahet khat chu Pathen ni hi kholche ibol pat leh Pathen ni kit leh kholche nading khat aum tei in ahi. Hiche bang chun maljin ahcha ithapeh ding itha peh leh Pathen ni kit leh thapeh ding khat ahung umjui in ahi. Hiti hohi ibol leh bolkit na ding lampi hung umjui tobang in kamu in ahi.
Kageldan in Pathen ni hi English ten literal atiu athucheng a nit tho hilou in symbolic a ipi ako a ham tijoh a nit ding in dih jonte katin ahi.
Kahinkho a kato
Kahinkho a kato leh kahet Mizou hon
TAWNHRIAT
atiu themkhat sei ute.
- Dibrugarh a kaum lai in Mizoram a kon hung technical student khat in aloihon Pathen ni a houin kai ding a atep uleh man kanu leh kapa in houin kai ding a eihin sol uh ahipoi atin ahi. Ama seidan hi Pathen nijong Pathen houlou ding lekha sim a ahung ahijeha lekha joh asim hiding dan ahi. A umdan chu Christian hija Pathen jaolou hinding leh Pathen jaolou a service bol ding ahi ati leh ipi mong ahung soh tadem.
- 1968 kum a D.M College Imphal a B.T training a kaum lai in Saikawt High School a kon a hung B.T trainee khat Sanglhuna kitipa khat hi Pathen thu ahetdan leh Sunday nit dan chu kidang kit ahi. Monday a exam kipan ding chu Sunday ni sun hileh jan hileh Pathen ni nit a lekha simlou ding anatin ahi. Exam dingla hi hena sa sa a Pathen ni ahi tia lekha simlou khat ahi. Atahbah hiding ham lekha simlou jeh hiding ham B.T examination jong ana fail in Sunday ni a asimlou jeh jong himaithei ahilou leh athep mo jeha fail himaithei ahi. Student ho dinga exam pass ding chu amasang uh ahi. Lekha
sim chu buneh tobang ahin tuni Pathen ni ahin an kaneh lou diu ahi ti tobang ahi. - Mikhat hi adammo in hospital ah akipolut in doctor pan kintah a drip khaipeh ding ahi ati. Hiche nichu Pathen ni ahin Pathen ni a drip kaki khailou ding ahi ti ta leh Doctor hon ajen nom nadem?
- Hospital a ICU a um adamlou khat Pathen ni a ICU kibol lou ding ahi ti taleh hospital ho chun ajen nom nadiuvem?
- Tahsa dammo jeha lou nehon jong Pathen ni a lou kaneh louding Pathen ni phatah a kanit ding ahi tita leu adam thei nadiuvem?
Hiche achung a isei houhi malai a Pharisee teho tulai a Israel gam a Jews hon Sabbath anit tobang thim uh toh kilou thim tobang hiuvin te.
Bible ihet dan uleh itahsan dan hou jong hi athucheng English a literal hitalou a symbolic joh a het a tahsan hi dihjo le phajo ding ahi. Ajehchu athucheng a itahsan leh Bible jenga jong changkhat le changkhat bu khat le bu khat kinel kal tamtah um ahi.
Pathen katahsan e tivanga hospital a ki at surgery ngai ahileh kaki tao damsah ding ahi tijong hi atahsan khel uh ahi. Tahsan dihlou chu leiset tahsa thi baina joh ahi.
Leiset a damlou kijennading lou medicines or drugs ho hi Mihem te damtheinading a hung kisem ahin ahinla Pharmacipital Company ho lou MEDICINES ho choding a Mihem kisem hilou hel ahi.
Tulai in damlou taodam thei aum nai. Tv a imu dungjui uvin Evangelist ahilou leh Pastor kimkhat in taodam na tha anei ujong imu uvin tahsan moding ahipoi.
Hiche healing power hi mijouse kipe ahipoi kahlah lah a khat le ni bou um ahi. Anaipen ding in Mizoram a gollhang Frederick Lalrindika kiti khat aum in amahin taodam healing power anei in mi tamtah atao dampeh in ahi.
Adang tamtah um jong leh Africa Nigeria khopi Logos a prophet T.B Joshua kitipa hin Synagoue Church of All Nation SCOAN kiti Christian Mega Church khat Emmanuel Tv station Logos a kon in ami taodam peh ho thusim akimun ahi. Hiti hohi eiho milham tamtah un muphah leh maiphah ahipon ahi.
Tuni a isei nompen uchu Pathen ni Sunday tulai Christian te hin iti nit leu hen ihoupao Pathen toh kinai thei a kinit thei ding ham tihi igel uva athu cheng mai mai hilou a ako igel toh uva tahsa a hilou a lhagao joh a nit ding hi iki themchuh diuvin dei aum in ahi.
JESU CHRISTA IN MIHEM KHOHSAH JEH A CHOLDONI KISEM AHIN CHOLDONI KHOHSAH JEH A MIHEM KISEM AHIPOI ati hi Pathen isem paotoh kitimatnading a Choldoni kisem ahidan hi hethem ding Choldoni nikho a hi Pathen deilou leh phallou ho bollouding Pathen drilam bolna nikho a nitding ahi ti ahilchen in ahi.
PATHEN IN A THU THENG IKIHILNAO
PHATTHEI BOH TAHEN .Amen.